Elämisen arkea ja matkoja

Työelämä on häirinnyt blogin kirjoittamista, mutta taas jatketaan. Viime postauksessa yövyimme  Sevettijärvellä  ja sieltä teimme vielä mutkan Kirkkoniemeen, jossa viivyimme vain lyhyen hetken. Matkalla ylitimme Näätämössä sijaitsevan Skoltefossenin kosken.  Tuota pikaa olimmekin jo Pykeijassa tien vieressä olevilla kallioilla ottamassa ensimmäistä valokuvaa kylästä.  Olimme varanneet paikan campingalueelta jo viikkoja etukäteen ja hyvä että olimme, sillä alue oli täynnä. Aikamoisen hienolla paikalla leirintäalue sijaitseekin. Täällä viivyimme kaksi yötä. Hieno spotti retkeilyautolle. Kävin tutustumassa myös leirintäalueella sijaitsevaan taidegalleriaan ja siellä sattui istuskelemaan Pykeijaan matkailubisneksen luonut yli 80-vuotias Elsa Ingilä Haldorsen. Suomeksi puhelimme ja hänellä olikin paljon mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. Ensimmäisenä iltana kävimme kuljeskelemassa ympäri kylää. Pykeijaan 1700 - 1800-luvuilla muuttaneiden suomalaisten mui...

Mökkimajoituksestamme  Nuorgamista  on noin sata kilometriä Jäämeren rannalle, Pikku-Suomeksikin kutsuttuun, Pykeijan kalastajakylään. Pykeijaan ( Bugøynes)  alkoi muuttaa suomalaisia 1700- ja 1800-luvuilla paremman elämän toivossa nälkää ja köyhyyttä pakoon pääosin Peräpohjolasta, Lapista ja Tornionjokilaaksosta. Tästä tuleekin nimi Pikku-Suomi. Tällä hetkellä siellä on asukkaita noin 180, joista pääosa on suomalaisten jälkeläisiä. Vanhempi polvi puhuu edelleen vanhaa Pykeijan suomea, mutta norja on valtakielenä. Ajomatkan maisemia. Karttaan oli merkitty ainoastaan yksi virallinen parkkipaikka, joka sijaitsi juuri ennen kylää olevan mäen päällä. Me ohitimme tämän ja ajoimme lähemmäs etsimään mahdollista toista paikkaa. Lahdenpoukaman toisella puolella oli pysäköityjä matkailuautoja, joten suuntasimme henkilöauton nokan sinne. Kyltti kuitenkin kielsi pysäköinnin muilta kuin matkailuautoilta ja asuntovaunuilta, joten jouduimme kääntymään takaisin. Vielä hetken ajelimme Pyk...