Elämisen arkea ja matkoja

Yksi työhaastattelu Teamsissä. Takaisin Suomeen muuttamisen jälkeen minulla on ollut edessä uuden työn etsiminen. Edellinen määräaikainen työsopimus päättyi sopivasti juuri ennen ulkomaille muuttoa.  Minulla on kaupallisen alan koulutus 80-luvun puolivälistä ja työskentelin lähes 20 vuotta koulutustani vastaavassa työssä. Kun puolisoni työt siirtyivät 14 vuotta sitten lähes 300 kilometrin päähän toiselle paikkakunnalle, muutimme tietenkin yhdessä koko perhe. Koska täällä pikkukaupungissa oli oman alani työmahdollisuudet olemattomat, opiskelin lähihoitajaksi vanhustyöhön. Tein hoitajan 3-vuorotyötä useamman vuoden, kunnes hoitotyöhön liittyvien yleisesti tunnettujen syiden takia tuli tarve muutokseen, vaikka sinänsä vanhustyöstä pidinkin. Ensimmäinen ratkaisu oli parin kuukauden vuorotteluvapaa ja lopulta löysin hoitoalan ulkopuolelta uuden työpaikan, jossa pystyin hyödyntämään sekä aikaisempaa toimisto- ja asiakaspalvelukokemustani että lähihoitajan koulutusta.  Parin vuoden kuluttua t

Aivan ensimmäisen blogini  kertoi elämästämme Etelä-Koreassa ( https://living-in-south-korea.blogspot.com/ ) puolisoni työkommenuksen aikana ja koska palasimme takaisin Suomeen, sen päivittäminen tietenkin loppui. Innostuin kuitenkin niin paljon tästä kirjoittamisesta, että haluan jatkaa. Tämä uusi blogi on tavallaan jatkoa edelliselle ja kertoo Suomeen paluun jälkeisestä elämästämme ja ainakin aluksi myös minun paluustani takaisin työelämään. Tarinoita kertyy toivottavasti myös kotimaan ja ulkomaan matkoista. Postikortti on muistona Etelä-Koreassa asumisesta. Olemme olleet nyt kaksi viikkoa Suomessa ja totuttelua ei ole vaatinut muu kuin sää; lämpötila on noin 20  C kylmempi ja auringonnousun ja -laskun välinen aika muutaman tunnin lyhyempi kuin ihan vähän aikaa sitten Koreassa. Nythän tähän Suomi-elämäänkin on taas tottunut.   Ensimmäiset päivät kuluivat Suomen ja Korean välisestä aikaerosta toipumisen lisäksi pihatöissä ja asunnon siivoilemisessa ueamman peräkkäisen kuukauden poissa