Viikko Äkäslompolossa

Taukojen ja yhden Aavasaksan näköalapaikalle tehdyn "turhan" (= ei löydetty sitä) mutkan jälkeen ajomatka Ylläksen Äkäslompoloon kesti 12 tuntia. 

Majoituimme mökkikylässä olevaan paritaloon, josta oli noin 1,5 km Jounin kaupalle. Paikan ainoa huono puoli oli päivisin pihateille kertynyt lumisohjo, jonka läpi oli vaikea päästä jäämättä ylämäkeen jumiin. Yöpakkasten jälkeen sohjo jäätyi kovaksi ja oli vaaraksi auton pohjalle. Traktori kävi päivittäin auraamassa sohjon, mutta sama tilanne toistui vääjämättä joka päivä uudelleen. Naapurimökkiläisten autosta olikin näistä syistä irronut koko etupuskuri. Tilanne muuttui viikon aikana sen verran, että lähtöpäivämme aamuna mökkitie oli jo lähes lumeton.

Muuten mökkimme oli kiva perustason paritalopuolikas, jonka ikkunasta oli kiva näkymä Yllästunturille.

Haastava mökkitie.

Heräsimme aamuisin aikaisin, jotta pääsemme reippailemaan ennen kuin aurinko pehmittää patikointipolut raskaammaksi kulkea.

Aamupala mökkiterassilla tunturinäkymin.

Ensimmäisenä aamuna kiersimme Äkäslompolojärven lenkin. Reittivaihoehtoja oli useita ja meille kertyi matkaa 8 km. Vaatetta oli päällä aivan liikaa ja tuli hiki, mutta polut olivat hyvät kulkea. Lumen määrän tajusimme vasta siinä vaiheessa, kun väistin pyöräilijää polun sivuun ja jalka humpsahti polvea myöten hankeen. Polkujen vierillä oli siellä täällä samanlaisia uppoamisjälkiä, joten ei oltu ainoita virheaskeleiden astujia.

Penkki oli kaivettu lumen alta esiin.

Ensimmäisinä päivinä kävelimme myös vielä illalla keskustaan ja takaisin ja siitä kertyi päiville vielä lisäkilometrejä.

Lämpöä ja iltapalaa.

Seuraavan päivän suunnitelmissa oli kiivetä Kuertunturiin, mutta parin päivän takainen pitkä ajomatka ja ensimmäisen päivän reippailut siirsivät sen vähän pidemmälle. Patikoinnin sijaan piipahdimme Kittilässä tutustumassa Lapland Hotelsin lumilinnaan ja onneksi piipahdimme, koska se olikin auki viimeistä päivää sillä erää.

Videosalin penkit olivat muotoutuneet istujien lämmöstä.
Minä yritin niitä kuvata.

Yöpymismahdollisuus oli päättynyt jo edellisellä viikolla

Hotellin vaatimaton ulkopuoli.

Kuertunturille aamupuuron voimalla.

Kuertunturille lähdimme patikoimaan Pyhän Laurin kappelin parkkipaikalta, josta oli matkaa huipulle 3,5 kilometriä.

Alkumatka oli pientä ylämäkeä ja polut olivat hyvät kulkea, mutta liukkaita yöpakkasten jäljiltä. Siitä sitten jonkin matkan päästä ylitimme suon, jonka jälkeen alkoivat eripituiset ja -jyrkkyysasteiset nousut. Välissä oli myös pari alamäkeä.

Suon ylitys.

Viimeinen jyrkkä ponnistus kohti huippua.

Olimme aikaisin liikkeellä ja kerrankin ensimmäisinä jossain! Paluumatkalla oli sitten jo vastaantulijoitakin. Alaspäin kulkeminen oli aika haastavaa, koska oli edelleen liukasta ja rinteet jyrkkiä. Joku pulkka tai liukuri olisi ollut hyvä idea. Minä laskettelin muutaman kerran pyllymäkeä ja puoliso selviytyi laskeutumisista ihan kävelemällä - välillä juuri ja juuri.

Reittimerkki, mutta tähän aikaan kevättalvesta se oli tarpeeton, koska polut olivat niin selkeät.

Päivä nro 4 alkoi lumikenkäilyllä tästä.

Lumikenkiä emme olleet kumpikaan kokeilleet aikaisemmin ja semmoiset sitten vuokrasimme. Hinta oli sauvoineen 20 €/hlö/24 h. Varkaankurun reittiä lähdimme kulkemaan ja enimmäkseen astelimme polkuja pitkin, mutta välillä poikkesimme kävelemään hangille. Oli ajoittain rankkaa, mutta älyttömän mukavaa puuhaa. Kilometrejä meille kertyi aika tarkkaan neljä ja aikaa saimme kulumaan kahvitaukoineen noin 2,5 tuntia.

Kengät parkkiin ja

 rinnekahvilaan.

Teimme myös pikkupiipahduksen Pallastunturille, mutta kävimme siellä vain pikaisesti ja kävelimme rinnettä ylös ja alas pari kilometriä. Suunnitelmissa on käydä siellä patikoimassa joskus syksyllä - toivottavasti ruska-aikaan.

Viikko kului nopeasti ja koko ajan paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta. Viimeisen päivän etappina oli aamukahvit Karilan Navettagalleriassa. Edestakaista kävelymatkaa kertyi yhteensä 7 kilometriä. Polku kulki jäällä ja metsässä, jossa oli sopivasti nousua, laskua ja tasaista maastoa.

Paikkaan oli hyvät opasteet.

Seuraavana aamuna lähdimme paluumatkalle kotia ja arkea kohti. Matkan ensimmäiset porot näimme vasta paluumatkan alkutaipaleella.