Hotelliyö Savonlinnassa


Viikolla puoliso huomasi, että hänen saamansa hotelliedut ovat vanhentumassa ja koska minulla oli viikonloppuvapaa, oli hyvä hetki tehdä pieni yön yli reissu. Kohteeksi valikoitui Savonlinna ja siellä Sokos Hotelli Seurahuone.

Tiesimme, että hotellissa tehdään parhaillaan ikkunaremonttia ja mieheni tehdessä puhelinvarausta vastaanotosta kerrottiin, että todennäköisesti ikkunanäkymä olisi sisäpihalle ellei jonkun kaupungin suuntaan olevan huoneen ikkunoita ehditä saada valmiiksi.

Saapuessamme kaupunkiin sää oli loistava ja ajoimme suoraan ihailemaan Olavinlinnaa ja sen ympäristöä. Pakkasta oli -24 C ja veden läheisyys teki ilman vieläkin kylmemmän tuntuiseksi, joten emme tarenneet viipyä ulkona kovinkaan pitkään. Kävimme kahvilla puolison sukulaisten luona ja sieltä lähdimme illan hämärtyessä kirjautumaan hotelliin. Minua kiinnosti nähdä linna myös iltavalaistuksessa, joten pyrähdimme vielä uudestaan sitä kautta.










Päivän pimetessä kirjauduimme hotelliin ja mukavaksi yllätykseksi olimme saaneet huoneluokan korotuksen ja yövyimme hienosti kaksikerroksisessa sviitissä, jonka korkeista ikkunoista oli loistavat näkymät kauppatorille ja Saimaalle.




Vasemmassa ylänurkassa pilkottavat rappuset yläkerran nukkumistilaan.

Ylhäältä löytyi parivuode, tv ja pikkuinen wc-tila liukuovella.

Näkymää ikkunasta.

Illalla kävimme vielä saunomassa 6. kerroksen saunaosastolla - miehille ja naisille on omat saunatilat. Minä saunoin yksikseni ja puolisolla oli lauteilla kovastikin juttuseuraa.



Saunaosasto ei ollut uusi, mutta se oli yritetty tehdä viihtyisäksi. Lauteilta pystyi kurkistelemaan ulos pienestä ikkunasta ja parvekkeelta oli hieno näköala matkustajasatamaan ja Saimaalle.















Saunaosaston luminen parveke.

Parvekkeelta oli näkymä matkustajasatamaan.



Ennen saunaa kävelimme hyytävässä pakkassäässä puolen kilometrin päässä sijaitsevaan Pizzeria Caperoon, joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 1983. Tätä paikkaa voin suositella!

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme harmaaseen aamuun ja pakkastakin oli enää -10 C.


Hotellin aamiastila näytti äskettäin remontoidulta ja oli hyvin viihtyisä. Jaksan aina ihmetellä, että kotona aamuisin maittaa ainoastaan kahvi ja leipäpala, mutta hotelliaamiaisen suhteen homma jotenkin riistäytyy käsistä ja kaikki mitä otan tulee onneksi myös syötyä. 


Aamiastarjonnan erikoisuutena oli savumuikut - nam!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pidennetty viikonloppu Italiassa - Torino

Roadtrip Torino - Genova - Portofino