Pääsemmekö koskaan pois Malagan lentokentältä ja muita vastoinkäymisiä
Matkustimme koko perhe jouluksi Espanjan Cadiziin - tulimme kaikki vähän eri maista. Lento Malagan kentälle laskeutui ajallaan ja saimme matkatavarammekin suht nopeasti. Meillä oli etukäteen varattu netin kautta vuokra-auto ja siitähän se lentokenttäseikkailu sitten alkoi.
Pojan lento Hollannista oli perillä vähän ennen meitä ja tapasimme heti porttien ulkopuolella kahvilassa. Aikaa oli vielä pari tuntia ennen tyttären lentoa Tanskasta, joten päätimme käydä tässä välissä hakemassa auton avaimet vuokraamosta. Tämä oli loistava päätös, vaikka emme siinä vaiheessa vielä tienneet, että hakeminen tulisi kestämään pitkään.
Aloimme seuraamaan autovuokraamon opastekylttejä ja löysimme itsemme pyörimästä ympyrää aulan väkijoukossa. Lopulta huomasimme katonrajassa jonkun rakennelman takana alaspäin osoittavan nuolen ja suuntasimme sinne. Sieltä löytyvä lasiovi ei kuitenkaan auennut eikä oven takanakaan näkynyt muuta kuin ilmoitus boarding passien näyttämisestä.
Aikaisemmin kävellessämme saapuvien lentojen poistumisporttia kohti, olimme nähneet alas johtavien portaiden luona autovuokraamon kyltin ja nyt mietimme olisiko mahdollista palata sinne takaisin. Siinä vähän epäillen seisoskelimme ja kysyimme lopulta neuvoa henkilöltä, joka odotti jotain matkustajaryhmää suurta kylttiä heilutellen. Hän lähtikin tiedustelemaan asiaa espanjaksi lentokenttävirkailijoilta ja edelleen omaa kylttiään ylhäällä pidellen ohjasi meidät juuri sen saman oven luokse, minkä takana olimme jo aikaisemmin seisoneet.
Tällä kertaa liukuovi yllättäen avautuikin ja paikalla oleva vartija pyysi nähdä lentolippumme, koska autovuokraamoon todellakin pääsi terminaalin kautta eikä lentoterminaaliin voi päästää ketä vaan. Siitä sitten jatkoimme niiden samojen portaiden luo, jotka olimme terminaaliin saapuessamme jo aikaisemmin ohittaneet.
Lentokentällä on useampi autovuokraamo ja meidän vuokraamomme sijaitsi kylttien perusteella kerroksessa -1 - lähdimme liikkeelle kerroksesta 0. Vuokraamon palvelutiski löytyikin lopulta suht helposti. Meidät ohjattiin täyttämään esitietoja vuoronumeroautomaattiin, minkä jälkeen vuoronumero putkahti ulos. Sitten jäimme odottelemaan. Paikalla oli ainoastaan kaksi virkailijaa ja pitkältä tuntuvan tunnin odottelun jälkeen oli vihdoin meidän vuoromme.
Paperitöissä meni vielä aika pitkä tovi ja lopulta auton avaimet kädessä saimme ohjeet laskeutua hissillä kerrokseen -2. Kuulostaa helpolta, mutta ei ollut. Suurin haaste oli löytää hissi, jolla pääsisimme edes alaspäin. Monilla hisseillä pääsi ainoastaan yläkerroksiin ja osasta eivät edes ovet auenneet. Tutkimme hissejä ja portaikkoja, kuljimme käytäviä ja kysyimme neuvoa. Ikuisuuden kuluttua löysimme pitkän käytävän päästä vihdoin hissin, jolla pääsimme alas oikeaan kerrokseen - itse vuokra-auto löytyi aika helposti.
Koska ryhmämme ei ollut vielä kasassa, piti palata takaisin saapuvien lentojen aulan läheisyyteen odottelemaan. Ja TAAS alkoi sama etsiminen. Koska olimme kävelleet alaspäin menevälle hissille pitkän matkan käytäviä pitkin, päätimme ottaa nyt lähimmän, jolla näyttäisi pääsevän ylös takaisin terminaaliin. Terminaalit olivat opasteiden mukaan kerroksessa +2.
Kävi ilmi, että auton etsimisen aikana olimme kulkeutuneet ihan eri rakennukseen ja tämän päädyn hissien kerrosnumerot eivät jotenkin mätsänneet hissin vieressä olevan opastetaulun kanssa. Yllätykseksemme hissin ovet avautuivat jonnekin ulkona olevalle tasanteelle. Lopulta taas kiertelyn ja kyselyjen jälkeen löysimme ylöspäin johtavat portaat ja siitä vähän jalkakäytäviä pitkin kävellen ja autoteitä ylitellen pääsimme departures-terminaalin luokse. Sisään ei meinattu päästä, koska monessa ovessa oli lappu "ei avaudu". Onneksi lopulta löytyi myös se avautuva ovi. Vielä kuljimme pitkän tovin check-in tiskien ohi ja vähän rappusia alas ennen kuin pääsimme viimein takaisin sen kahvilan luo, jonka vierestä olimme alun perin lähteneet vuokra-autoa etsimään. Juuri kun olimme istahtaneet kahvilan pöydän ääreen, saapui tyttäremme poikaystävänsä kanssa omalta lennoltaan.
Malagan lentokenttä on alun perin rakennettu joskus vuonna 1919 ja sitä on laajennettu ja uusittu vähän joka vuosikymmenellä ja siitä varmaan johtuu tämän lentokentän sekavuus. Etenkin mieheni, joka on matkustellut paljon ympäri maailmaa töidensä vuoksi, ei ole koskaan kokenut vastaavia sokkeloita lentokentällä.
Olo oli seikkailujen vuoksi vähän ärtyisä, väsynyt ja nälkäinen, mutta kahvin ja pikkupurtavan jälkeen mieliala taas koheni.
Auto löytyi uudestaan ongelmitta - onneksi! Heitimme matkatavarat kyytiin ja pakkauduimme sisään - tosin pakkautuimen on vähän väärä sana, koska kyseessä oli tila-auto, joten hyvin mahduimme sinne kaikki viisi.
Siitä matka eteni kohtalaisen sujuvasti - mitä nyt Marbellan kohdalla iski vessahätä eikä ensimmäiseltä huoltoasemalta löytynyt wc:tä, mutta onneksi toiselta sitten kyllä. Helpottuneina ja vähän pikkupurtavaa mukanamme istahdimme takaisin autoon, mutta takaosan sähköovi ei sulkeutunut ja hälytti vain jotain varoitusta. Kun omat korjausyritykset eri nappeja painamalla ja käyttöohjeen lukeminen ei tuottanut tulosta, alkoi puoliso manaillen etsimään autovuokraamon palvelunumeroa. Onneksi poikani sattui kääntämään päätään sen verran, että huomasi huoltamon naapurissa juuri tämän saman autovuokraamon palvelupisteen ja ongelmaan saatiin ratkaisu. Tässä kohdin kävi valtavan hyvä tuuri!
Loppumatka sujui tuosta vaan ilman ongelmia. Noin kolmen tunnin ajomatkan ja hienojen maisemien jälkeen olimme Cadizin matkakohteessamme.
Kommentit
Lähetä kommentti