Tarinoita minun keski-ikäisestä elämästäni, matkoista ja arjesta, jossa yritän ylläpitää ajatusta: maailma on avoinna ja kaikki on mahdollista.
Retkeilyautolla Norjassa - Slettnesin majakka Gamvikissa
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
-
Luovttatin rullakivirannan jälkeen ajoimme reilut kaksi tuntia ihan Pohjois-Norjan pohjoiseen kolkkaan, jossa pääkohde oli Gamvik ja siellä erikseen Slettnesin majakka.
Lähdimme rullakivirannalta sen verran myöhään, että ei kannattaisi ajaa Gamvikiin ja takaisin samana päivänä, joten olin varannut camping paikan Mehamnin kalastajakylästä. Sieltä on matkaa Gamvikiin noin 20 kilometriä.
Matkalla Mehamniin.
Mehamnin camping alue on kauniissa merenpoukamassa. Kuvia ei tullut oikein otettua, mutta uutta oli kaikki. Yläkuvassa näkyvässä oranssissa rakennuksessa oli wc- ja suihkutiloja ja toisessa vastaavassa oli suihkujen lisäksi vielä isohko keittiö, mutta siihen ei tutustuttu sen enempää.
Mehamn
Heti aamusta jatkoimme Mehamnista matkaa Gamvikin pikkukylän läpi Slettnesin majakalle. Loppumatkasta taivas muuttui huolestuttavan pilviseksi ja tien ylläkin leijui ajoittain usvaa. Toivoimme, että majakan luona olisi vielä sen verran kirkasta, että siellä näkyisi edes jotain.
Gamvikissa on parisensataa asukasta.
Ehdimme perille ennen pilviä ja hetken aikaa taivas pysyi majakan luona kirkkaana.
Sitten pikkuhiljaa usva otti vallan.
Kahvila.
Majakalta pois ajaessamme koko taivas oli muuttunut harmaaksi. Gamvikissa on myös museo, mutta ei nyt maltettu jäädä tutkimaan sitä sen enempää.
Heti alempana taas jo vähän kirkastui.
Loppumatka takaisin etelän suuntaan sujui vaihtelevassa säässä. Tämä ylänkö näytti menomatkalla hienolta auringonpaisteessa, mutta kuvien ottaminen ei silloin onnistunut, koska aurinko paistoi suoraan edestä ja aiheutti liikaa heijastuksia ikkunaruutuun.
Ihan loppumatka oli pelkkää sadetta.
Tähän päättyi seikkailumme retkeilyautolla Pohjois-Norjassa ja seuraavan yön nukuimme jo Suomen puolella Nuorgamissa.
Muut tähän matkaan liittyvät tarinat löytyvät tästä blogista toisaalta ja voit käydä katsomassa reissutarinaamme myös YouTubesta:
Italia! Si! Maa on kiehtonut ihan nuoresta asti ja kouluaikoina 80-luvun puolivälissä tulikin siellä muutamaan otteeseen käytyä. Miehen ja lasten myötä matkustelu välillä vähän jäi ja sitten, kun taas matkusteltiin, niin Italia hävisi äänestyksissä Kreikalle ja Lapille ja vähän muillekin maille. Nyt kun poikani aloitti opinnot Torinossa, on tilanne muuttunut minulle suotuisaksi 😎. Tällä kertaa matkustimme kahdestaan tyttäreni kanssa ja olimme Italiassa vähän "epäturisteina", koska viivyimme ainoastaan kolme yötä ja poikani toimi matkaoppaana hänelle jo tutuksi tulleessa kaupungissa. Lensimme Helsingistä ensin Milanoon ja jatkoimme sieltä bussilla Torinoon, koska Finnairilla ei ole Torinoon suoria lentoja. Lentokenttiä Milanossa on useampia ja vasta lennon varattuani huomasin, että laskeudumme Malpensan kentälle ja paluulento lähtee ihan eri lentokentältä Linatesta . Malpensan kentältä pääsee useammallakin bussilla Torinoon, mutta koska pojallani oli hyviä kokemu...
Tammikuun puolivälissä alkoi toden teolla tympimään tämän talven harmaus ja kun puolisokin on ollut poikkeuksellisen pitkiä aikoja ulkomailla työprojektin tiimoilta, alkoi mieli kaipaamaan kesäisempiin tai ainakin keväisempiin maisemiin. Puhelu tyttärelle ja pian olimmekin jo varaamassa lentoja Lissaboniin. Minä en ole käynyt täällä koskaan aikaisemmin ja tyttäreni kävi joskus teini-iässä, kun hänen ystävänsä perhe asui Portugalissa pari vuotta. Lento Lissaboniin kesti lähes viisi tuntia. Portelan lentoasema on vanha ja vaikutti vähän sekavalta. Lentokentältä löysi onneksi kohtalaisen helposti ulos opasteita seuraamalla, mutta paluulennolle lähtiessä oli turvatarkastuksen löytäminen hankalaa ja sinne joutui kävelemään monen mutkan kautta. Lentokentältä Lissabonin keskustaan pääsee helposti metrolla. Lentoaseman automaatista ostimme matkakortit ja latasimme niihin ihan arviosta 10 €, koska ei ollut mitään käsitystä paljonko yksi matka maksaa. Itse kortin hinta oli 0,50 € ja siihen olisi...
Edellisessä postauksessa olimme Torinossa , mutta illalla nuoriso sai idean auton vuokraamisesta ja seuraavana aamuna olimmekin jo matkalla Portofinoon. Samalla tavalla yllättäen päätimme poiketa ennen Portofinoa Genovassa. Sää oli epävakainen ja päivän aikana säätila ehti vaihdella vesisateesta raekuuroihin ja lopulta lämpimään auringonpaisteeseen. Poikani on rauhallinen kuski ja tyttäreni hyvä kartanlukijana - minun tehtäväkseni jäi ainoastaan tarkailla tilannetta takapenkiltä ja välillä toimin onnistuneesti kolmantena silmäparina. Tästä huolimatta automatkasta ei puuttunut jännitystä. Muun liikenteen lisäksi tietullit toivat omat haasteensa, koska kukaan meistä ei ollut ajanut autoa Italiassa. Menomatka oli aikaimoista pähkäilyä tulliporteilla. Ensinnäkin piti osata valita aina oikea portti sen mukaan oliko etukäteen maksettu tietullipassi vai halusiko maksaa joka kerta erikseen luottokortilla tai käteisellä. Torinosta moottoritielle tullessamme piti painaa ensimmäisen tullip...
Kommentit
Lähetä kommentti