Matkalla pohjoiseen ja takaisin lettukahviloiden kautta

Lähdettiin puolison kanssa yhden yöpymisen taktiikalla kohti Saariselkää ja siellä patikoinnista ehdin jo kirjoittaakin postauksen. 

Nyt tässä postauksessa ollaan vielä tien päällä.

Ajomatkaa meiltä Saariselälle on lyhyimmän reitin kautta reilut 800 kilometriä ja ensimmäinen yöpymispaikka oli varattu Rovaniemeltä. Tällä kertaa ajoimme vähän eri teitä kuin aikaisemmin ja pysähtelimme siellä täällä fiiliksen mukaan. Mieheni mielessä siinsivät erilaiset lettukahvilat.

Suomussalmella vastaan tuli Hiljainen kansa ja sieltä niitä lettujakin olisi löytynyt, mutta olimme jo yhdet lettukahvit syöneet vähän aikaisemmin. Nyt pysähdyimme ainoastaan katselemaan niityn tilataideteosta.

Matka jatkui hiekka- ja asfalttiteitä pitkin ja ehdimme käydä syömässä myöhäistä lounastakin ennen seuraavaa, Pudasjärvellä sijaitsevaa, Tuli-Tauko lounaskahvilaa. Tämähän oli kuvaava nimi, koska tässä vaiheessa matkaa meille tuli tauko.

Lappiin ajaessa ainakin meitä innostaa ensimmäisten porojen näkeminen ja alla pari kuvaa niistä.

Ihan ei hyvin onnistuneet kaikki otokset. Ensimmäinen poron takamus on pysäytyskuva videosta, koska itse videosta ei ehtinyt poroa edes huomata. Toinen otos syntyi, kun yritin videoida ohikulkevaa eläintä, mutta päällä olikin kamera. Kuvaa poistaessani huomasin, että olin saanut näppäistyä kuvan poroista kaikesta huolimatta - en tosin siitä mitä olin yrittänyt videoida.

Matkan aikana sain kyllä myös ihan onnistuneitakin otoksia.

Aika monen tunnin ajamisen jälkeen olimme Rovaniemellä. Minä olen yleensä perheen hotellivastaava, mutta tällä kertaa puoliso hoiti koko matkan majoituspuolen. Legendaarinen, vanhoista elokuvistakin tuttu, Hotelli Pohjanhovi (nykyään Scandic hotelli) toi mieleen aika 90-luvun tunnelman ja ilmastoinnista huolehti pöytätuuletin, mutta oli ihan viihtyisä paikka kuitenkin.

Tältä käytävältä löytyy meidän huoneemme.

Aamulla matka jatkui ja poikkesimme ohi mennessä kurkistamaan Joulupukin pajakylää. Lasten ollessa pieniä emme koskaan siellä käyneet ja mieheni tuumasi, että tässä iässä käynti tuleekin halvemmaksi.

Emme tienneetkään, että tänne rakennettiin ensin presidentti Rooseveltin vuonna 1950 tapahtunutta Napapiirillä vierailua varten hänen nimeään kantava maja ja sen ympärille muotoutui pikkuhiljaa tämä koko Joulupukin kylä.

Ikuistimme itsemme nettikameran livevideosta. 

Vielä menomatkan viimeinen letturavintolapysähdys Sodankylässä sijaitsevassa paikassa Zippi ja Suhaus, josta kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Hillalettuja jäätelöllä ja kermavaahdolla.

Sitten kohta oltiinkin jo perillä Saariselällä.

Kaksi yötä olimme Saariselällä ja paluumatkalla emme malttaneet enää yöpyä missään, vaan ajoimme yli 11 tuntia suoraa kotiin - toki taukoja pitäen.

Paluumatkalla puoliso haaveili vielä Uljuan tekojärven kohdalla olevasta lettukahvilasta, jossa olemme joskus aiemmin pysähtyneet, mutta se oli pettymykseksemme suljettu ja myynnissä.

Uljuan tekojärven maisemat olivat ennallaan.