Saariselkä

Heinäkuussa kävimme Saariselällä ja nyt pitäisi peruuttaa ajassa taaksepäin niihin tunnelmiin. Ehdin jo kirjoittaa reissusta pari postausta (Saariselkä - Kuukkelilenkki ja Matkalla pohjoiseen ja takaisin lettukahviloiden kautta), mutta sitten vietin lähes viikon tyttären muuttoapuna Helsingissä ja sen jälkeen alkoi taas työt eikä energia riittänyt kirjoittamiseen. Nyt kolmen vapaapäivän myötä tämä ehkä taas etenee.

Kävimme ensimmäistä kertaa Saariselällä ja yöpymispaikaksi valikoitui kohtuuhintainen - ellei peräti edullinen - Kylpylähotelli Holiday Club Saariselkä. Tosin kylpylän puoli on käyttökiellossa, mutta eipä se meitä haitannut, koska olimme siellä vain kolme yötä ja muutenkin oli tarkoitus olla päivisin ihan muualla kuin hotellialueella.

Huoneesta ja koko hotellista tuli vähän 90-luvun vibat, mutta kylpyhuone näytti aika äskettäin remontoidulta. Vähän oli kulunutta eikä huoneessa ollut ilmastointia, mutta siistiä oli kuitenkin ja aamupala oli runsas. Hyvin nukuimme.

Ihan kovin paljoa emme itse Saariselän keskustassa ehtineet liikkua, mutta heti tulopäivänä kävimme tutustumassa ympäristöön ja kävelimme vähän siellä sun täällä.

Googlesta nappasin Pyhän Paavalin kappelin tiedot. Se tunnetaan myös Saariselän tunturikappelin nimellä ja löytyikin helposti keskusta-alueen reunamilta. 

Kappelin omistaa Inarin seurakunta ja sen toiminnasta vastaa kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat Saariselän yrittäjät ja maanomistajat sekä monet yksityishenkilöt. Kappelia voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä pidetään jumalanpalveluksia ja konsertteja. Nyt ovet olivat auki, koska kappeli toimii kesäisin myös tiekirkkona.

Lämmintä oli 24 C, mutta päätimme kuitenkin kävellä samalla Kaunispään laelle, koska tie sattui kulkemaan vähän matkan päässä kappelista. Ajatuksena oli syödä siellä olevassa ravintolassa.

Menomatkan kuljimme ihan vaan autotien vieressä olevaa pyörätietä. Ajoittain oli aika jyrkkää ja hiki tuli, mutta ei asfalttitietä voinut huonoksi väittää. 

Hikisinä aterioimme Kaunispään Huippu - nimisen ravintolan terassilla kivoissa maisemissa.

Ruokailun jälkeen jaksoimme juuri ja juuri kiivetä näkötorniin ihailemaan ympäristöä. Tämä torni on itseasiassa kolmiomittaustornin muistomerkki ja on rakennettu alkuperäisen, vuonna 1950-luvulla valmistuneen ja 2009 puretun, tornin kaltaiseksi. Kolmiomittaus on yksi tärkeimmistä maanmittausmenetelmistä, jota on käytetty mm. Suomen peruskarttojen teossa. Google kertoo tarkemmin sen toimintaperiaatteista. Nykyään kolmiomittaustornien käytön tilalle on tullut satelliittipaikannus.

Ravintola näkötornista katsottuna.

Säätutkatorni.

Vähän vielä istuskelimme ennen kuin aloimme laskeutumaan takaisin Saariselän keskustaan. Sattumalta huomasimme, että Kaunispäälle pääsee ihan polkuakin pitkin. Sää oli pilvistynyt ja kauempana erottui pieniä sadekuuroja.

Seuraavana päivänä kävimme patikoimassa Tankavaarassa Kuukkelilenkin ja sitä seuraavana ajoimme Inariin Saamelaismuseo Siidaan. Patikoinnista olen jo tehnytkin alussa mainitun postauksen ja Siidan tunnelmista kirjoitan myöhemmin.

Tuossa kahden päivän välissä kävimme syömässä hotellin lähellä olevassa Anne's Garden and Grillissä. Pääsimme pöytään ilman etukäteisvarausta, kun menimme ajoissa. Kohta alkoi ravintola täyttymään ja pois lähtiessämme ei ollut jäljellä enää montaakaan vapaata pöytää. Tätä paikkaa voin suositella.