Hollanti: Junaseikkailu Schipholin lentokentältä Tilburgiin

Poika muutti maaliskuun alussa Hollannin Tilburgiin lopettelemaan opiskelujaan ja pääsiäisenä oli sopiva hetki käydä katsomassa häntä. Isä oli samaan aikaan työmatkalla Saksan puolella 1,5 tunnin ajomatkan päässä ja pystyi myös piipahtamaan pariksi päiväksi.

Etukäteen jännitti kun tiesin, että pitää jatkaa matkaa Amsterdamin lentokentältä junalla maan eteläosiin ja matkalla olisi vähintään yksi junanvaihto. Vielä enemmän jännitti se, että vaihtoaikaa oli reitistä riippuen ainoastaan 4 - 10 minuuttia. Kuukautta aikaisemmin poikani muuttaessa Tilburgiin oli sinne ollut suora junayhteys, mutta nyt taisi olla meneillään jotain ratatöitä ja matkustaminen oli vähän mutkistunut.

Poikani neuvosta latasin jo Suomessa kännykkääni Nederlandse Spoorwegenin eli NS:n eli paikallisen VR:n sovelluksen, josta oli helppo katsella junayhteyksiä. 

Eri aikatauluvaihtoehdoista tutkin vain niitä, joissa olisi ainoastaan yksi vaihto. Liput ostin jo edellisenä päivänä, sillä sama lippu käy mihin tahansa reitin junaan lipussa mainitun päivän aikana.

Valitsin tavallisen kakkosluokan lipun ja maksoin vielä 2,90 € lisämaksun mahdollisuudesta käyttää nopeampaa "Intercity direct" junaa. Toisen luokan lipun hinta yhteen suuntaa oli 22,50 € + tuo lisämaksu. Paikan päällä lentoasemalla sitten katsoin mihin junaan ehtisin. Lippuun piti laittaa nimensä ja mahdollisen tarkastuksen yhteydessä näyttää henkilötodistus, mutta lippuni ei kuitenkaan kiinnostanut ketään koko matkan aikana - ei edes paluumatkalla. Tosin ilman lippua en olisi päässyt määränpäässä pois asemalta.

Ennen tarinointia lentokentästä, hifistelen vielä ruokakuvan verran viimeisestä mahdollisuudestani käyttää Finnairin matkustajaluokan korotusta ennen kuin etu vanhenee. Tässä kohdin olikin hyvä saada syömistä, koska en olisi kuitenkaan malttanut pysähtyä ostamaan lentoasemalta mitään.

Reilu kahden tunnin lennon jälkeen kone laskeutui Schipholin kansainväliselle lentokentälle. Tuli jaloiteltua aikamoisen pitkä matka käytäviä pitkin ennen kuin pääsi matkatavaroiden luovutusaulaan. Kivasti pystyi seuraamaan taulusta mikä on mahdollinen odotusaika ennen kuin tavaroita alkaa tulemaan hihnalle ja jonkin ajan odottamisen jälkeen taululle tulikin ilmoitus, että just nyt lähti ensimmäinen laukku tulemaan. Vähän oli jännittävä hetki, kun osa matkalaukuista oli jo tullut ja yhtäkkiä hihna pysähtyi pitkäksi toviksi eikä omasta laukusta näkynyt vielä jälkeäkään. Onneksi ympärillä puhuttiin suomea ja siitä tiesi, että moni muukin samalla lennolla ollut vielä odotteli.

Viimein minunkin laukkuni oli hihnalla ja pääsin etsimään reittiä rautatieasemalle. 

Rautatieasema on lentokentän yhteydessä ja opasteet olivat selkeät. Lataamani sovellus näytti miltä raiteelta valitsemani juna lähtee ja siihen luotin enkä edes muistanut tarkistaa tauluilta mitään. Sovelluksesta pystyi myös hyvin seuraamaan koko ajan ajantasaisesti junamatkan kulkua. Matkalla ilmaantui kuitenkin kaikenlaista sovelluksesta riippumatonta epävarmuutta. 

Yllä kuvassa sovelluksen junareittinäkymä ja ihmettelin miten juna voi lähteä raiteilta 1 - 2. Samat vaihtoehdot olivat myös raiteiden valotauluissa, mutta onneksi sentään lähtölaituri molemmilla raiteilla oli sama. Kysyin toiselta odottajalta asiasta, mutta hän oli yhtä tietämätön ja siinä sitten olimme vähän toistemme tukena. Onneksi kaikki selvisi kun sekä sovelukseen (jota tuijotin lakkaamatta) että opastetauluihin ilmestyi yhtäkkiä "raide 2". Moni muukin taisi elää samassa epätietoisuudessa, sillä junan saavuttua kuului yhdestä ryhmästä ilonkiljahduksia ja hurrauksia.

Junassa valitsin tietysti sen vaunun, missä oli tilaa ja heti ovensuussa näin penkin, jonka edessä oli juurikin matkalaukun kuva - mikä tuuri! Heti saman tien huomasin, että siinä luki myös "priority". Viereisen penkin nuorilta miehiltä varmistin, että olen todellakin ykkösluokassa - sinnehän minulla ei ollut lippuja. Kertoivat, että ykkösluokan erottaa punaisista penkeistä ja kakkosluokassa on siniset istuimet. Siinä vähän ihmettelin mitä tehdä, kun viereinen vaunukin sinisine penkkeineen oli aivan täysi. Nämä nuorukaiset kannustivat minua vaan istumaan ykkösluokassa, vaikka lipuntarkastaja saattaakin tulla. Seuraavalla asemalla naapuriosastolle tuli tilaa ja sinne sitten siirryin niille sinisille penkeille. Lähes koko junamatkan ajan ykkösluokasta valui ihmisiä kakkosluokkaan sitä mukaa, kun sinne tuli tilaa ja en siis ollut ainoa tässäkään asiassa.

Toisen luokan vaunun siniset penkit. Menomatkalla juna oli tupaten täynnä ja tämä kuva onkin paluumatkalta takaisin Tilburgista Amsterdamiin.

Tässä ei ollut vielä koko junaseikkailu. Minun piti vaihtaa junaa 's-Hertogenboschin asemalla ja valitsin tämän reitin juuri sen "pitkän" 10 min vaihtoajan perusteella. Juna hiljensi vauhtia kesken matkaa ja kulki pitkän tovin mateluvauhtia. Sovelluksen näyttämä vaihtoaika kännykän näytöllä pieneni koko ajan ja lopulta siihen räpsähti ilmoitus, että koko jatkoyhteys on peruttu. No kiva! Sitten taas sen hetken naapurilta kyselemään tästä. Hän kertoi, että aikaisemmin tulleen hollanninkielisen kuulutuksen mukaan radalla oli ollut ihmisiä ja siitä syystä oltiin myöhässä. Hän myös vakuutti, että asemalta kulkee junia Tilburgiin jatkuvasti vähintään puolen tunnin välein. Seuraava juna tulikin jo 10 min päästä ja parinkymmenen minuutin matkustamisen jälkeen olin perillä. Asemalta pääsin ulos vilauttamalla lipun QR-koodia uloskäyntiportin lukijassa.

Jälkikäteen ajatellen tämä oli ihan hauska seikkailu ja kaikki ihmiset olivat ystävällisiä, avuliaita ja jotenkin hyväntuulisia. Matkalla sattui monta erilaista kohtaamista, joista en tässä erikseen kertonut ja jo heti alkumatkasta hollantilaisista jäi kiva fiilis - ei se siitä muuttunut myöhemminkään.

Paluumatka junanvaihtoineen sujui sitten jo suurella itsevarmuudella, kun tiesin miten yhteydet toimii ja luotin, että aina lähtee uusi juna. Menin Tilburgiin iltajunalla ja palasin takaisin Amsterdamin suuntaan aamujunalla ja valoisan aikaan kaikki näyttää yleensä muutenkin helpommalta.

Tässä meno- ja paluumatkojen välissä oli tietenkin se pääsiäinen Tilburgissa ja siihen pääsemme tulevissa postauksissa.

Jälleen lentokentällä kulkemassa kohti paluulentoa Suomeen.